Sähköautojen lataus taloyhtiössä – mikä päätöksenteossa on olennaista?

Sähköautojen lataustarpeet taloyhtiöissä lisääntyvät, koska sähköautojen määrä on voimakkaassa kasvussa. Viime vuonna rekisteröitiin Suomessa uusia sähköhenkilöautoja enemmän kuin dieselautoja.

Marraskuussa 2020 voimaan tullut laki velvoittaa taloyhtiöitä osoittamaan parkkipaikoillaan riittävän määrän latauspisteitä, mikäli yhtiössä toteutetaan laissa mainitut kriteerit täyttävä laajempi peruskorjaus.

Näistä syistä johtuen taloyhtiöt joutuvat miettimään, miten asia olisi helpoiten järjestettävissä. Eräs keskeinen kysymys on, mitä tehdä parkkipaikkojen olemassa olevalle infralle, esim. lohkolämmitystolpille. Voiko niitä hyödyntää latauksessa vai onko kaivettava piha auki ja tehtävä kallis investointi, josta hyötyvät ehkä tällä hetkellä vain muutamat sähköautoilevat asukkaat?

Käytännössä ydinkysymys on, millaista latausta autoilevat asukkaat taloyhtiöissä tarvitsevat ja haluavat. Tämän lisäksi toinen tärkeä kysymys on, millaista sähköautolatausta yhtiön pitää tarjota asukkailleen? Riittääkö se, että taloyhtiö tarjoaa asukkailleen riittävän hitaan latauksen mahdollisuuden vai onko taloyhtiön velvollisuutena tarjota nopeaa latausta. Jälkimmäinen vaatii raskaita investointeja.

Sähköautojen lataus voidaan hoitaa useammalla sähköteknisellä ratkaisulla.

SESKO ry (Sähköteknisen alan kansallinen standardointijärjestö) jakaa sähköajoneuvojen latauksen kolmeen eri tapaan seuraavasti: peruslataus, hidas lataus ja teholataus.

Peruslatauksessa (mode 3) sähköajoneuvon laturia syötetään vaihtosähköllä ajoneuvoon sopivalla latausjohdolla tyypin 2 mukaisesta sähköautopistorasiasta. Latausvirta voi olla 3×63 A ja sillä voidaan saavuttaa maksimissaan 43 kw:n latausteho.

Hitaassa latauksessa (mode 2) ajoneuvo liitetään latauspisteeseen vaatimusten mukaisella latausjohdolla, jossa on standardin mukainen ohjaus-ja suojalaiteyksikkö. Latausjohdon suojalaiteyksikkö on tuettava niin, ettei pistorasiaan kohdistu vääntö- eikä vetorasitusta. Sähköajoneuvoa syötetään vaihtosähköllä ajoneuvon lähellä olevasta kotitalouspistorasiasta tai teollisuuspistorasiasta, esimerkiksi auton lämmityspistorasiakotelosta (lohkolämmityspistorasia). Sähköautoa ja ladattavaa hybridiä voidaan ladata kotitalouspistorasiasta edellyttäen, että ajoneuvon ottama pitkäaikainen latausvirta on rajoitettu 8 ampeeriin.

Teholatauksessa (mode 1) sähköajoneuvon akustoa syötetään tasasähköllä suurella virralla auton ulkopuolella olevasta tasasähkölaturista. Teholatauksesta käytetään myös nimitystä pikalataus. Nykyisten teholatureiden autoon syöttämät tasavirrat ovat satoja ampeereja ja lataustehot tyypillisesti 50-350 kw.
https://www.sesko.fi/files/1210/SESKO_lataussuositus_2021-02-17.pdf

Yllä mainitut ratkaisut ovat luonnollisesti eri hintaisia. Sekä peruslataus että teholataus edellyttävät useimmiten taloyhtiössä – erityisesti vanhemmissa taloyhtiöissä – laajempaa parkkipaikan sähköverkon uusimista. Tällaiset ratkaisut ovat kalliita, yleensä hinta liikkuu 10 000 eurosta ylöspäin.

Hitaassa latauksessa sen sijaan voidaan päästä hyvinkin edullisiin ratkaisuihin. Hidas lataustapa kasvattaa jo voimakkaasti suosiotaan taloyhtiöissä, koska illan ja yön sekä vapaa-aikana tapahtuva hidas lataus kattaa suurimmaksi osaksi ihmisten liikkumistarpeen. Suomessa pistorasioita on merkittävä määrä autopaikkojen välittömässä läheisyydessä, joten perusinfra on jo olemassa. Hidas lataus estää korkeiden kuormituspiikkien syntymisen, joka säästää rahaa niin sähköjärjestelmän uudistamistarpeen kuin myös sähköliittymäsopimusten näkökulmasta. Lisäksi alan asiantuntijoiden mukaan sähköautojen akkujen kestävyyttä parantaa se, että niiden lataamiseen käytetään säännöllisesti hidasta latausta.

Taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta päätöksenteon valmistelu alkaa sähköjärjestelmän kartoituksesta, jonka tuloksena syntyy käsitys sähköjärjestelmän riittävyydestä sähköautojen lataukseen. Tästä on olemassa Suomen Kiinteistöliitto ry:llä selkeä ohje. Tämän jälkeen taloyhtiön hallituksen on pohdittava, tarvitaanko asiaan yhtiökokouksen päätös vai riittääkö hallituksen päätös. Tästäkin Kiinteistöliitolla on olemassa hyvä ohjeistus.

Palataan alussa mainitun peruskysymyksen äärelle: millaista latausmahdollisuutta on taloyhtiön syytä tarjota? Viime marraskuussa voimaan tullut laki jättää harkinnan taloyhtiöllä laissa määrätyillä reunaehdoilla. Se ei määrittele kumpaa – nopeaa vai hidasta latausta – taloyhtiön on tarjottava. Riittääkö kalliin investoinnin sijasta olemassa olevan infran turvallinen hyödyntäminen? Kokonaisuuden kannalta oikeudenmukaisin ratkaisu on kuitenkin se, jossa auton lataaja maksaa itse lataamiseen käyttämänsä sähkön.

Tähän löytyy meiltä jo nyt toimiva eChargie-ratkaisu, jossa on määräysten edellyttämät kuormituksenhallinta, ylikuumenemisen hallinta ja MID-sertifioitu kWh-mittari. Lisäksi käytetyn sähkön hinnan veloitus tapahtuu suoraan lataajan luottokortilta. Kyseessä on kotimainen patentoitu tuote.

Vastaa